Chang San-feng
Kotoisin I-Chousta, Liao Tungin maakunnasta. Ulkoisten lajien mestari ja Yuan-dynastian (1279-1368) hovivirkamies. Toisten lähteiden mukaan hän syntyi myöhemmin Sung-dynastian (960-1279) aikaan ja kyllästyi eläkkeelle jäätyään maailmaan, jolloin hän vetäytyi taolaiseen luostariin Wudang –vuorelle, missä hän sai taolaisen nimensä San Feng. Hänen sanotaan oppineen taijiquanin unessa, tai nähtyään linnun ja käärmeen taistelevan. Todennäköisemmin Chang sovelsi taolaisia terveysperiaatteita ja tietämystä energian kierrosta erittäin laajoihin kykyisinsä ulkoisessa kung fu’ssa luoden näin jotakin todella erilaista: taistelulajin, jossa liikkeen ensisijaisena lähteenä ei käytetä lihasvoimaa vaan chi’tä. Hänet todellakin mainitaan Wudang-vuoren luostarin kirjoituksissa. Kuvaukset hahmottavat hänet yli kaksi metriä pitkäksi ja sanovat, että hänellä oli kurjen luut ja männyn ryhti (mitä tämä sitten tarkoittaakin) ja keihään muotoiset pulisongit. Sanotaan myös, että hän käytti kesät talvet samaa bambuhattua, että hänellä oli hevosenjouhesta tehty pölyhuiska ja että hän kykeni kulkemaan 1000 Li’tä päivässä.
Linnun ja käärmeen taistelusta hän sai idean, että käärmeen kiemurteleva liike muistutti taijin yin yang –symbolia ja piti sisällään periaatteen, jonka mukaan pehmeä voittaa kovan. Suuren äärimmäisen muodonmuutoksiin perustuen - yin ja yang, jotka johtavat pakuan kahdeksaan trigrammiin, jotka puolestaan johtavat 10 000 asiaan (kaikkeen), joiden vuorovaikutuksen perustana on wu hsing (viisi elementtiä tai oikeammin muuttuvaa vaihetta) – hän kehitti taijiquanin chi’n keräämiseksi, sen jalostamiseksi chingiksi (seksuaalisuuteen liittyvä elämänvoima) ja tämän muuntamiseksi sheniksi (henki tai jumalallinen voima). Kyseessä on lisääntyminen ja väheneminen, liike ja liikkumattomuus, toiminta ja ei-toiminta, jotka ilmenevät I Chingissä. Chang San Fengin tunnetuin muotokuva löytyy Valkoisen pilven temppelistä Pekingissä.
|
Chang San-feng
